Jos lyöt vielä kerran, niin minä tapan sut.

 Näitä päiviä on jo liikaa,
jokainen solu mussa huutaa:
Jos lyöt vielä kerran, niin minä tapan sut,
ja isken jollain millä sinäkin oot mua hakannut.
 Parisuhdeväkivalta on paljon muutakin kuin lyömistä, potkimista, tönimistä tai kuristamista. 
Se on myös estämistä, erilaista uhkailua, valvontaa ja kaikenlaista liiallista kontrollia. 
Useimmiten parisuhdeväkivalta kestää vuosikausia ja pahenee vanhetessaan. 
Se on aina vallan käyttämistä toiseen ihmiseen.
 Kuten huomaatte, on tänään aihe vakava. 
Aihe, joka on varmasti joskus koskettanut jokaista.
Oli se sitten vain elokuvasta, kuulopuheista, ystäväpiiristä, perheestä tai omasta kumppanista koettua.
Parisuhdeväkivaltaa kokevat prosentuaalisesti enemmän naiset kuin miehet. 
Mutta ei pidä vähätellä miesten kokemaa väkivaltaa. 
Kipu ei katso sukupuolta.
 Mustelmia, haavoja, venähdyksiä, murtumia ja jälkiä.
Niin ihossa ja ytimissä, kuin mielialassa ja sielussa asti.
Mustelmia piilotellaan vaatteilla, asusteilla, meikeillä ja millä tahansa.
Jos musta silmä ei peity edes Joe Blascolla, niin kauppaan ei sitten lähdetä ollenkaan.
Kesäkuumalla pidetään pitkähihaista paitaa päällä, vaikka hiki valuu norona selässä.
Lyhythihainen paita ja toppi eivät käy mielessäkään, sillä käsivarsi on luumun värinen.
Mieluummin kärsitään hiestä ja kuumuudesta, kuin kohdataan totuus.
Ja jos mustelmat joskus näkyvätkin, niitä vähätellään ja niistä valehdellaan.
”Törmäsin ovenkarmiin, vaatekaappi romahti päälleni, 
mä kompastuin, kaaduin, liukastuin – olenhan vaan niin vitun kömpelö.”
Iskuja, lyöntejä ja nyrkinkuvia puollustetaan.
Eikö kuulostakin helvetin typerältä?
 Minut on siitetty, haudattu.
Opetettu, rajoitettu.
On rakastettu, vihattu.
Ihailtu, kritisoitu.
Profiloitu, jaettu.
Hallittu, sallittu.
On puhuttu, vaiettu.
Tallattu, varoiteltu.
Luotettu, petytty.
Panostettu, tyydytty.
 Osa pahoinpitelijöistä voi jopa pyytää tekojaan välillä anteeksi.
Luvataan, ettei näin tulisi enää koskaan käymään.
Että nyt tämä kaikki muuttuu, hän muuttuu, hän lopettaa, hän on oppinut tästä.
Mutta niin ei kuitenkaan koskaan käy. 
Mikään ei muutu, hän ei muutu, hän ei lopeta, hän ei ole oppinut mitään.
Väkivaltaan saattaa tulla lyhyt tauko, mutta se tulee takaisin.
Se voi tulla takaisin myös entistä pahempana.
  Väkivaltaisesta parisuhteesta ei ole helppo irrottautua. 
Väkivalta voi kestää vuosia, eikä uhri välttämättä koskaan lähde suhteesta.
Syitä voivat olla häpeä, itsetunnon murentuminen, traumatisoituminen, 
huoli lapsista ja taloudellisesta toimeentulosta, 
puolison kontrolloivasta käytöksestä johtuva sosiaalinen eristyminen, 
tai auttamispaikkojen puuttuminen.
Uhri on niin alistettu, että näkee kumppaninsa hyvät puolet suurempana kuin ne ovatkaan.
Ne pienet hyvät puolet ja asiat kumoavat julmat teot täysin.
Uhri ei ole tarpeeksi vahva todetakseen tämän kaiken olevan väärin.
Väkivalta on saattanut ensin olla henkistä, jolloin uhrin itsetunto on murrettu täysin.
Tämän jälkeen aletaan käyttämään myös fyysistä väkivaltaa, 
jolloin jo murtunut omakuva ei tajua tilanteesta mitään.
Ollaan täysin toisen omistuksessa, ilman minkäänlaisia omia tahtoja tai haluja.
Toinen päättää elämässäsi kaiken, oli se sitten päivän vaatteesi, syömisesi ja jopa sanasi.
Manipuloidaan mielesi täysin toiseksi ihmiseksi kuin mitä olet ennen ollut.
Kielletään osa ystävistäsi, harrastuksistasi tai jopa perheesi.
Kielletään vaikka kaiken ylimääräisen kosmetiikan käyttö, koska se on turhaa.
Vain huorat, pintaliitäjät ja pinnalliset naiset meikkaa.
Ethän sinä, kultaseni, sellainen ole? 
Sinä.
Älä koskaan tee toiselle niin, kuin et itsellesi haluaisi tehtävän.
Älä ahdista nurkkaan, älä lyö, älä alista, älä murra.
Jos et pysty kontrolloimaan itseäsi, hae apua välittömästi.
Sinä.
Jos luet tämän ja tiedät mistä puhun.
Pakene nopeasti tällaisesta parisuhteesta.
Elämä on parempaa kuin sinulle annetaan ymmärtää.
Rakkauden kuuluu tuntua ihan muunlaisena särkynä.
 
Sinä.
Jos luet tämän, etkä tiedä mistä puhun.
Älä koskaan suostu kuvailemaani parisuhteeseen.
Yksikin lyönti on liikaa.
Take no shit.
 
Juokse. Väistä. Pakene. Lähde.
Niin minäkin olen silloin aikoinani tehnyt.
Maskeeraus: Äärettömän lahjakas Marjo Hakala.
Erityiskiitokset lisärohkaisusta Keyword: Love -blogin Jonnalle.
Mainokset

48 kommenttia artikkeliin ”Jos lyöt vielä kerran, niin minä tapan sut.

  1. Nämä olivat tärkeitä sanoja, kiitos niistä. ♥ Toivon syvästi, että ihmiset tajuaisivat lähteä ensimmäisen lyönnin jälkeen. Se ei ole viimeinen, lupauksista ja anteeksipyytelyistä huolimatta.

    Tykkää

  2. Aivan helvetin hyvä postaus! Ja tää oikeesti koskettaa mua syvältä, koska mun ensimmäinen parisuhde oli aivan helvettiä, olin sillon 14 kun aloin seurustelee. Ja koko suhde oli just sellasta määräilyä, uhkailua, hirveetä kontrollia… Elämä narsistin kanssa ei oo mitään herkkua. Onneks tajusin lähtee menee siitä suhteesta, vaikka siihen menikin aika kauan. Tuli ehkä kirjoteltua vähän henkilökohtiasia juttuja, mutta ei oikeesti kenenkään tarvis kestää tollasta paskaa. Ja on hyvä että näistä jutuista puhutaan, että muutkin tajuais lähteä menee sellaisesta parisuhteesta. :)Aivan upea maskeeraus. <3

    Tykkää

  3. Raju aihe näin hömpän ystävänpäivän alla. Tästä asiasta ei voi varmaan ikinä puhua liikaa. Jos huomaisin jonkun omista ystävistäni kärsivän väkivallasta tekisin kaikkeni saadakseni hänet irti siitä, silläkin uhalla, että hän olisi vihainen minulle. Tollaisessa suhteessa ollessa on tosi vaikea nähdä sen ulkopuolelle, koska on niin alistettu. :(

    Tykkää

  4. Voisin julistaa tämän jo nyt vuoden parhaaksi postaukseksi. Äärettömän arka, mutta silti liian tuttu aihe monelle. Hieno kirjoitus, kuvat, faktapohja, puhuttelu meille jokaiselle. <3

    Tykkää

  5. Hieno kirjoitus ja upeat kuvat. Toivottavasti moni osuu paikalle ja havahtuu. Haluaisin ottaa vielä yhden askeleen eteenpäin ja puhua lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Puoliso voi aina lähteä, mutta kuka puolustaa lasta? Kaikki väkivalta on syvältä :(

    Tykkää

    1. Kiitos, Ninni :) Sitä toivoisin itsekin, että tämä postaus olisi herättänyt niitä havahduksen tunteita. Lapsiin kohdistuva väkivalta on myös ihan hirmuinen aihe. Väkivalta ei ole missään määrin sallittavaa, kenellekään!

      Tykkää

  6. On ollut joskus hirveää huomata, miten helposti joku parisuhdeväkivaltaa kokeva alkaa syyttää itseään tapahtumista ja vähätellä asiaa. Hirmu vaikea aihe :( Mutta tämä postaus oli erittäin tärkeä ja suorasanainen! Toivon, että moni eksyy lukemaan tämän!

    Tykkää

  7. Aiheesta ei onneksi ole omakohtaista, eikä edes läheistä kokemusta, mutta monella valitettavasti tietenkin on. PMMP:n kappale onkin ehkä läheisintä tietoa aiheesta, ja kyllä sekin on niin rankkaa tekstiä – mä lopetin kertosäkeistöjen mukana laulamisen keikoilla jossain aiheessa koska aihe tuntui niin pahalta.

    Tykkää

    1. Tuo Joku Raja! -kappale on mulle hyvin, hyvin rakas :) Ja itse huutolaulan sen aina keikoilla miltei niin kovaa kuin ääntä lähtee. Varsinkin jos on vähän rohkaisevaa otettuna ;) Se on rankka, mutta helvetin hyvä biisi.

      Tykkää

  8. Mahtavaa, että kirjoitit tästä. Omakohtaista kokemusta valitettavasti on, niin omalta kuin läheistenkin osalta. Aina se satuttaa yhtä paljon kun ymmärtää, että tuolla on valtava määrä ihmisiä jotka eivät syystä tai toisesta uskalla tai henkisten ja fyysisten voimien loputtua jaksa lähteä moisesta tilanteesta pois vaan ottavat ne fyysiset sekä henkiset iskut vastaan.Toivottavasti tämä postauksesi saa jonkun ymmärtämään – edes yhden ihmisen, että ei ole mitään, oikeasti mitään syytä jäädä tuollaiseen suhteeseen.Hieno kirjoitus tärkeästä asiasta <3

    Tykkää

  9. Täytyy myöntää että tämä postaus kosketti niin syvältä että itku tuli. Olen itse tuollaisessa parisuhteessa elänyt ja silloin multa kiellettiin kaikki harrastukset ja ystävät. Valitettavasti kärsin suhteessa melkein viisi vuotta, mutta onneksi tajusin vihdoin lähteä karkuun. Nykyään on tasapainoinen ja kaikin puolin ihana parisuhde. Edellisestä jäi suuret arvet ja ystävätön elämä. Kiitos Liisa kun kirjoitit tästä!

    Tykkää

    1. Voi Hanna! Kiitos rohkeasta kommentistasi. Mullakin oli tunteet kyllä pinnassa kun tätä kirjoitin, täytyy myöntää. Kauan kyllä ”jaksoit” olla huonossa parisuhteessa :( Mutta nyt kaikki on paremmin. Kiitos <3

      Tykkää

    1. Kiitos! Näiden positiivisten kommenttejen myötä on kyllä tullut itellekin varma fiilis, että oli ihan oikein postata tästä ja avata vähän omia suljettuja ovia :)

      Tykkää

  10. Vaikka onkin jo aikaa kulunut hetki tästä postauksesta, niin tunsin että pakko tätä on kommentoida, kun vihdoin ajan kanssa ehdin selailla sun blogia tarkemmin ja törmäsin tähän postaukseen.Kiitos, että olet rohkaistunut kirjoittamaan tämän postauksen.Kylmät väreet kulki selässä tätä lukiessa. Olen joutunut seuraamaan sivusta lapsena (olin 5-6v) useat kerrat, kun äitini silloinen miesystävä hakkasi äitiäni. Se on omat jälkensä jättänyt myös minuun, vaikken itse koskaan ollut tämän henkilön kohteena. Pari kolme vuotta äitini sieti ja uskoi siihen ”ei koskaan enää”-bullshittiin, kunnes viimein tajusi heivata sen menemään.Samoin tuo PMMP:n biisi tuo aina ne muistot ja flashbackit lapsuudesta mieleen…Toivottavasti edes joku tuossa tilanteessa oleva saisi voimia lähteä tuollaisesta tilanteesta tämän postauksen luettuaan.Kiitos <3

    Tykkää

    1. Kiitos rohkeasta kommentistasi <3 Säkin oot kokenut tosi kamalia juttuja. On hirveää, miten paljon sitä tulee kestettyä suoranaista paskaa, kun luulee sen olevan rakkautta :( Ja aina saa kommentoida, vaikka olis miten vanha postaus kyseessä. Tämä on yksi mun rakkaimpia postauksia ihan itsellenikin. Kirjoittamiseen meni voimia, mutta oli sen arvoista :) Kiitos itsellesi!

      Tykkää

  11. Tää oli tosi hyvä kirjoitus, jossa oli paljon pelottavia ja tuttuja asioita. Itse elin siinä uskossa, että olin todella itse syyllinen siihen kaikkeen ja ansainnut sen. Nyt jälkikäteen tietysti ymmärrän, ettei niin ollut. Se kaikki loppui erään asunnon lattialle, kun todella luulin elämäni olevan ohitse. Luojan kiitos, ovikellon sointi ja oven takana olleet poliisit pelastivat minut. Voimia kaikille ja kiitos vielä tästä kirjoituksesta <3

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s